Ensimmäisen kolmen osan jälkeen alkaa sitten hieman erilaisella kansigrafiikalla tehty jatko-osien sarja, jossa Katriina menee naimisiin, saa lapsia ja muuttaa eri maihin miehensä Rickyn kanssa, nyt miehen ammatin perässä, kuten kunnon vaimon kuuluukin. Mutta tässä ensimmäisessä osassa Katriina vasta lähtee Afrikkaan rakentamaan seurakuntaa, jopa kirkkorakennuksiakin. Kuvaus on tosi autenttisen tuntuista ja esille tulee sellaistakin, mitä ei lähetysromanttisissa dokumenttikirjoissa yleensä kerrota, kuten ihmissuhdesotkuja, ongelmia ja puolueellisuutta, jopa epäoikeudenmukaisuuksia, joita Katriina joutuu kokemaan. Hurjan hieno on myös kuvaus tapahtumasarjasta, jossa afrikkalainen uskova veli rakastuu Katriinaan ja myös Katriina häneen. Harvoin saa lukea, miten helluntailainen puntaroi seurustelun aloittamista tai aloittamattajättämistä, ja miten muut ympärilläolevat tähän suhtautuvat. Harvoin myöskään tulee ihmissuhdeasioissa romaaneissa esiin vaihtoehto, jossa kysytään Jumalan tahtoa seurustelun suhteen...Näin iltalukemisen ääressä on kovinkin antoisaa nähdä kuin ulkoapäin nuoren naisen valintoja ja arvioida, olivatko ne nyt kuitenkaan niin oikeita ja järkeviä, vai olisiko pitänyt olla uskollisempi oman sydämen äänelle. Mutta nykypäivänä en oikein osaa asettua samantyyppiseen tilanteeseen kuin mitä tuolloin ja juuri tuossa kulttuurisessa viitekehyksessä tällä nuorella naisella oli. Hänen lähtökohtansa ja myös uskonelämänsä tuntuu kovin totiselta ja vakavalta. Mutta kun kirjasarjan lukemisen on aloittanut, oli taas ihan pakko lainata seuraava osa! Sitkeyttä ja jääräpäisyyttä minun osaltani pikemminkin kuin ihastumista suureen sanataideteokseen - toisaalta eräänlaista oman elämänkokemuksen peilaamista toisenlaisen elämän vaiheisiin. Ja tietenkin eläytymistä eksoottisessa ympäristössä elävän perheen elämään!
