Vaikka kirjan tapahtumat ovat näennäisesti niinkin vastakkaisia Harry Pottereille, tunnistaa tekstistä kuitenkin saman tarkan havainnoinnin ja ihmiskuvauksen sekä kirjoitustyylin. Tunnistaa myös saman ihanteellisuuden, joka pilkotti myös seitsenosaisessa fantasiakirjasarjassa, sen ihanteellisuuden, joka käy ilmi kun ihmiset valitsevat puolensa joko hyvän tai pahan välillä. Tässä pikkukaupunkikuvauksessa tulee yhteisöstä myös mieleen se englantilainen pikkukaupunkimiljöö, joka on tuttu jo Agatha Christien romaaneista: kaikenlaista tapahtuu, ja maailma on täynnä sekä hyvää että pahaa, mutta kaunista on ennen kaikkea se hyvä.
Ei voi kuin todeta, että brittikirjallisuudella on uskomattoman hienot perinteet ja tämä kirja on aivan uskomattoman hieno nykypäivän edustaja siitä!
Samantyyppistä maailmaa saamme nähdä monessa tämän päivän brittiläisessä tv-sarjassa ja elokuvassa, joissa kuvataan yhteiskunnallisia epäkohtia ja taloudellista epätasa-arvoa.Kirjan kuvaus on tarkkaa havainnointia ja hienosti draamallisesti kaartuvaa kärjistymistä, ja loppu on erityisen hieno seesteisine katharsis-tunnelmineen.
Lopuksi jää vahvimmaksi kuitenkin usko tulevaisuuteen, ja usko ihmisten kykyyn muuttua ja armahtaa- jos he tahtovat! Esimerkiksi elämänsä kovin tyhjäksi kokenut Samantha, joka alkaa katua joitakin tekojaan ja alkaa ymmärtää myös omaa vastuutaan tietyn tapahtumasarjan vaiheisiin yhteisössä, muuttuu seuraavanlaisesti:
"Samanthassa oli menneiden kolmen viikon aikana virinnyt halu kuulua johonkin häntä isompaan. Päivästä toiseen hän oli odottanut, että tämä kumma uusi tarve olisi lakannut ( tällä tavoin ihmisistä tulee uskovaisia, hän ajatteli ja yritti kuitata ajatuksen hymähdyksellä) , mutta se oli päinvastoin voimistunut." Vahva teema kirjassa on syllisyys, ja mitä sen jälkeen...
Ja kaiken kaikkiaan, kysehän on erittäin poliittisesta kirjasta, jonka koko ydinviesti käsittelee kunnanvaltuuston toimintaa ja sen päätöksiä, jotka koskettavat erityisesti yhteisön köyhimpiä jäseniä.
Siksi suosittelenkin sen lukemista erityisesti jokaiselle, joka on mukana politiikassa, joko kunnallistasolla tai korkeammallakin. Antaa varmasti muistutuksen siitä perimmäisestä motiivista, mikä vaikuttajalla tulisi olla työssään.
Onneksi me jokainen voimme vaikuttaa omalla paikallamme - Rowling kirjailijana, me muut sitten vähintään äänestäjinä vaaleissa, jos äänioikeuden olemme saaneet! Monia tämä varmaan rohkaisee myös asettumaan ehdolle ja kantamaan vastuuta myös poliittisen järjestelmän kautta. Ainakin Samanthalle kävi näin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti