Hämmentävää todeta, että alunperin kirja on julkaistu saksankielisenä, sillä niin pariisilainen tunnelma kirjassa on! Kirjan lieveteksti kertoo kyllä, että kirjailija työskentelee pariisilaisessa kirjakaupassa ja opiskelee Sorbonnen yliopistossa, joten kyllä hän on taitavasti omaksunut romaanisen maailman sisimpäänsä...
Jos ei kansikuvan kuvapankkikooste liikaa häiritsisi, voisi kirja olla myös esineenä hyvin miellyttävä - nyt arvoa nostaa kuitenkin vain sen sisältö.
Tarina on pikkusievän suloinen - kuka uskoisi, että kirjailija on nuori mies eikä nuori nainen?
Elokuvien maailma on selkeästi keskiössä. Päähenkilö on perinyt sedältään klassisia elokuva pyörittävän elokuvateatterin. Sen keskiviikkonäytöksissä esitetään sarjaa rakkauselokuvia, jonne tulee myös muutamia vakiokävijöitä. Päähenkilö ihastuu punatakkiseen nuoreen naiseen, mutta monimutkaisten kommellusten takia hän kadottaa tämän ja vasta lopussa paljastuu, miksi näin kävi.
Tarina muistuttaa yksinkertaisuudessaan hiukan lasten satua, sen tunnelma on jotenkin viaton tai naiivi, mutta siinä se ilmentää ihailemiaan vanhan aikakauden elokuvia, joita sarjassa esitetään - vaikka ne on muualla jo tuomittu unohduksiin vanhanaikaisina ja epäkaupallisina.
Viittaus Woody Alleniin ( kirjassa hahmo nimeltä Allan Wood, joka tekee elokuvaa Pariisissa...) tuo kirjan sävyyn myös jotain elokuvalehdistön glamourmaailmasta: mehän usein luemme lehdistä julkkisten elämästä, ja näitä julkkiksia ovat usein juuri elpkuvanäyttelijät ja -ohjaajat, joiden elämää seuraamme. Tässä kirjailija on ottanut näitä lukijayleisön tuntemia tosiasioita mukaan tarinaan, joten ne tuovat siihen tunteen jonkinlaisesta tunnistamisesta. Kiinnostava kokeilu!
Viihdyttävä, jokseenkin yltiöromanttinen, lähes Harlekiini-kirjallisuusmainen tarina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti